Tietokone koostuu myös osista joita kutsumme ohjelmistoiksi/sovelluiksi,
jotka auttavat tietokoneen toiminnassa ja tarjoavat ominaisuuksia käyttäjän avuksi.
Käyttöjärjestelmä
Vaikka pöydälläsi olisi kuinka hieno rykelmä tekniikkaa, siitä ei ole mitään hyötyä, ellei koneessa ole käyttöjärjestelmää.
Käyttöjärjestelmä on ohjelma, joka käynnistyy koneen käynnistyksen yhteydessä ja on aina taustalla käynnissä kun konetta käytetään.
Käyttöjärjestelmä huolehtii muistin, oheislaitteiden ja tiedostojen toiminnasta, esimerkiksi näppäimen A painalluksen välittymisestä tekstinkäsittelyohjelmaan prosessorin ja näytönohjaimen kautta,
jolloin näytölle ilmestyy kirjain A.
Käyttöjärjestelmiä on kahta tyyppiä: merkkipohjaisia ja graafisia.
Graafisia käyttöjärjestelmiä käytetään hiiren avulla, kun taas merkkipohjaisessa käyttöjärjestelmässä kaikki komennot pitää kirjoittaa näppäimistöltä.
Ensimmäinen PC-koneissa suurempaa suosiota saavuttanut käyttöjärjestelmä oli MS-DOS,
jonka version 5.0 julkaistiin 1986 ja jo silloin MS tarkoitti nykyisin käyttöjärjestelmämarkkinoita hallitsevaa Microsoftia.
MS-DOS koostui joukosta komentoja, joita näppäimistöltä syöttämällä voitiin muun muassa luoda kansioita, kopioida tiedostoja jne.
MS-DOS kummittelee vielä nykyisissäkin käyttöjärjestelmissä ns. MS-DOS –tilana, jota voidaan tarvita vaikkapa vanhojen ohjelmien ja pelien saamiseksi toimimaan oikein.
Tämä tila on nykyään hieman epäluotettava toimivuuden saralla, useammat ohjelmat ja pelit saattavat
olla niin käyttöjärjestelmän riippuvaisia, jonka vuoksi xp:ssä ja uusimmissa käyttöjärjestelmissä ne eivät tule toimimaan.
Kuitenkin, meidän onneksemme, netissä on fiksuja ihmisiä jotka kehittävät uusia tapoja saada ohjelmat toimimaan
tai luovat parempia ohjelmia edeltäjäänsä nähden.
Tästä syystä meillä on DOSBox niminen ohjelma joka toimii samanlaisesti kuin
MS-DOS, mutta ei ole niin käyttöjärjestelmän riippuvainen, mikä johtaa siihen että
vanhatkin pelit ja ohjelmat saadaan toimimaan nykyisissä käyttöjärjestelmissä.
Windows 3.11, 95, 98, 2000, XP, Vista, 7, 8, 8.1
Ensimmäinen Windows julkistettiin vuonna 1985, eikä se varsinaisesti ollut oma käyttöjärjestelmänsä, vaan ainoastaan mahdollisti MS-DOSin käyttämisen hiiren avulla.
Käyttäjille tulivat tutuiksi kuvakkeet ja ikkunat. Vuonna 1994 julkaistiin Windows 3.11, joka oli varsin toimiva paketti ja aikanaan erittäin suosittu käyttöjärjestelmä.
Windows 95 ilmestyi nimensä mukaan vuonna 1995 ja sitä voitiinkin sitten jo hyvällä syyllä kutsua graafiseksi käyttöjärjestelmäksi, vaikka DOS häilyi vieläkin taustalla.
Windows 95 muutti koneen käytön helpommaksi, monipuolisemmaksi ja varsinkin lisälaitteiden kytkeminen sekä internetin käyttö helpottui huomattavasti.
Vielä enemmän internetiin nojautuu Windows 98, vaikkei se ulkoisesti edeltäjästään sen kummemmin eroakaan.
Windows 98:n jatkaja oli Windows ME, joka koostui suhteellisen pienistä päivityksistä edeltäjäänsä nähden.
Suurin muutos siinä edellisiin Windowseihin nähden oli, että se ei enää pitänyt sisällään aitoa MS-DOS-tukea, eli DOS ei latautunut enää ennen graafista käyttöjärjestelmää.
Kotikäyttäjän Windowsin rinnalla on koko ajan kehittynyt myös yritys- ja palvelinkäyttöön tarkoitettu Windows-tuoteperhe, joista ensimmäinen käyttöjärjestelmä oli vuonna 1995 julkaistu Windows NT.
32-bittinen Windows 2000 pyrki yhdistämään Windows 98:n/95:n sekä Windows NT:n parhaat puolet ja siitä oli olemassa yrityksille omat versionsa työasema- ja palvelinkäyttöön.
Windows 2000:n jatkaja, Windows XP, on suoraa jatkoa Windows NT-tuoteperheelle ja on tällä hetkellä yleisin käyttöjärjestelmä PC-koneissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Windows Vista korvaamaan XP:n, mutta sai aikaiseksi hyvin vähän myyntiä ja huonoa kritiikkiä monista ongelmista ja asioista
(esim, Vistan yhteensopivat komponentit eivät aivan kaikki toiminneet Vistassa).
2009 julkaistiin Windows 7 korvaamaan XP:n ja Vistan, ja Windows 8 julkaistiin 26.10.2012.
Windows 8 on omanlaisensa käyttöjärjestelmä edeltäjäänsä nähden, Microsoft suunnittelivat sen olemaan enemmän yhteensopiva ei vain tietokoneita varten, vaan myös tablettia ja kotiteattereita varten.
Käyttöliittymä itsessään on varsin omanlaatuinen tapaus, muistuttaen paljon tablettien, nyky-kännykköiden ja Xbox360 käyttöliittymää.
Tapa saattaa vaikuttaa hivenen monimutkaiselta, mutta kuten edellisiin käyttöjärjestelmiin ja kännyköihin, tähän outoon liittymään tottuu helposti.
Tästä on nykyään olemassa uusi versio (8.1), joka on tällä hetkellä ilmaiseksi päivitettävissä tietokoneissa joissa on windows 8 olemassa.
Nykykäyttöjärjestelmistä on 2 eri "Bitti"-versiota, 32-bittinen ja 64-bittinen.
Mitään merkittäväätä eroa ei ole käyttöjärjestelmän tasossa, mutta laitteiston puolella 64-bittinen tarjoaa isomman muistikapasiteetin käyttämistä,
mutta ei tietysti yli sen minkä emolevy voisi sallia maksimissaan.
Muut käyttöjärjestelmät, UNIX, Linux, MacOS
Edellä on käsitelty ainoastaan Microsoftin valmistamia käyttöjärjestelmiä, mutta toki kilpailijoitakin on ollut ja on edelleenkin.
IBM pyrki käyttöjärjestelmämarkkinoilla OS/2 –järjestelmällään, joka ei kuitenkaan menestynyt odotusten mukaisesti ja sen kehitystyö lopetettiin.
UNIX –käyttöjärjestelmä on merkkipohjainen käyttöjärjestelmä ja käytännössä voisi sanoa että internet toimii UNIX –pohjalla, sillä useimmat internetin palvelinkoneet käyttävät UNIXia.
Myös useille yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa opiskeleville UNIX on varmastikin tullut tutuksi.
Suomalaiselle Linus Torvaldsille ei kuitenkaan UNIX ollut aivan mieleen, joten sen pohjalta hän kehitti uuden käyttöjärjestelmän, Linuxin.
Linuxia kaavaillaan Windowsin haastajaksi ja sen parhaita puolia on hinta, eli Linuxin saa ilmaiseksi esim. internetistä.
Peruskäyttäjälle Linux saattaa olla kuitenkin melko vaativa.
Lisäksi Macintosh-koneille on MacOS -käyttöjärjestelmä ja muille erikoistuneimmille koneille vielä omia, pienemmän käyttäjäkunnan käyttöjärjestelmiä.
Nykyisen käyttöjärjestelmän mallin nimi on Ubundu.
MacOS on Apple-yrityksen luoma käyttöjärjestelmä Mac-tietokoneita varten.
Pienemmällä hinnalla myyvä käyttöjärtelmä on toimivuudellaan luotetta ja turvallinen kuin Windows-käyttöjärjestelmä ja yleisemmin
suosittu käyttäjien keskuudessa jotka tarvitsevat käyttöjärjestelmän jolla on helpompaa tehdä työtä sovelluksilla jotka saattavat
olla liian raskaita windows-ympäristössä.
Laite-ajureita
Käyttöjärjestelmä itsessään ei pysty aivan kaikkeen, etenkin sillion kun kyseessä on tietokoneeseen kytketty lisä- tai oheislaite.
Tätä varten on keksitty "Ajuri", lisä-ohjelma joka mahdollistaa tietokoneen ja liitetyn laitteen yhteistoimintaa ja kommunikoimista,
kuten Näytönohjaimen ajuri joka tuo grafiikkaa näkyville, äänikortin ajuri joka toistaa ääniä ja toisinpäin,
webkamera lähettää signaalia tietokoneeseen esim. skypeä varten tai skanneri skannaa kuvan tietokonetta varten.
Nykyisillä käyttöjärjestelmillä on laaja ajuri-tietokanta yleislaitteita varten, mutta on aina suositeltavampaa asentaa laitteen
mukana tullut ajuri ja hallinta-sovellusta, etenkin näytönohjaimen ja tulostimien tapauksessa,
tilanteen mukaan päivittäen sitä jos ilmenee ongelmia laitteen käytössä.
Lisäkorttien ja oheislaitteiden hallinta-sovelluksia
Ajurit itsessään riittää auttamaan tietokoneen työstämään lisäkorttien ja oheislaitteiden käytössä,
mutta joskus on viisasta asentaa laitteen mukana tullut hallinta-ohjelma CD:stä tai ladata ajantasalla oleva
versio laite-valmistajan kotisivusta.
Jotkut lisäkortit, esimerkkinä näytön-ohjain, saattavat hyödyntää monia ominaisuuksia liitettynä korttiin tai sovelluksiin,
jotka eivät välttämättä toimi kunnolla ilman tätä hallinta-sovellusta.
Ohjelmistossa tulee mukana perustyökalut näytön- ja ääni-asetuksia varten,
joilla voidaan mahdollistaa värin bittimäärää (kuinka monta väriä näytetään näytöllä),
kuvan resoluutiota (näytön koko kuvassa) ja jaettu työpöytä-näkymä (luodaan jatkoa työpöydälle toiseen kytkettyyn näyttöön),
kuin myös näytön kääntämistä kyljelleen/ylös-alaisin ja tehostusta parantavia näytön-asetuksia.
Toimisto-ohjelmistot
Jo ensimmäisten tietokoneiden aikakaudella, näitä on käytetty työssä erinäisiin tehtäviin ja tarkoituksiin,
kuin myös nykyaikana kotitiloissa omien ajatusten ja harrastusten parissa.
Toimisto-ohjelmistolla voidaan tarkoittaa Microsoft Office tai OpenOffice.org tyylisiä sovelluksia,
joiden mukana tulee tarpeelliset sovellukset työntekemiseen tai omaan tarkoitukseen.
Riippumatta millaisen sovelluksen peruskäyttäjä hankkii yleisemmät käytettävät sovellukset ovat;
- Tekstinkäsittely, jolla voidaan kirjoittaa asiankirjoja tai dokumentteja tekstitiedostoina.
Tekstinkäsittely on yksinkertaisuudessa ohjelmisto joka mahdollistaa käyttäjän luomaan ja käsittelemään tekstitiedostoja joita
joko käyttäjä itse tai joku muu on luonut.
Toisin kuin perinteisessä kirjoittamisessa, ohjelmisto tarjoaa monia ominaisuuksia tekstinkäsittelyyn,
joko kasvattamalla kokoa, kirjoitustyyliä ja jopa fonttia, mutta tähän ei ominaisuudet pääty.
Kuvien liittäminen ja linkkien luominen netti-sivuihin on yksinkertaista ja helppoa.
- Taulukkolaskenta (Exel), jolla voidaan luoda joko yksinkertaisen taulukon jolla huolehtia esim omistetun elokuvien tietokannan
tai monimutkaisen palkka- ja yrityskulun-laskenta taulukko.
omnonomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Esittely (PowerPoint), jolla luodaan kokous- tai yleisesittely tilaisuuksiin projektoriin esiteltävän dia-esityksen.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Tietokanta, jolla voidaan luoda paljon laajemman ja järjestellyn tietokanta-taulukon, jonka voidaan järjestestää
ja laajentaa tarkempaa hakutulosta varten.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Taitto, jolla mahdollistetaan tekstitiedoston säätämistä kirjaan tai vastaavaan julkaisuun sopivaan asettelu-muotoon.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Muisiinpano, jolla voidaan luoda luettavia muistiinpanoja samaan tapaan kuin työssä käytetään keltaisia, liimattia lappuja.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
Yksi sovellus jota voidaan harkita toimisto-ohjelmistona on Adoben Acrobat PDF-ohjelmisto.
Yleisin peruskäyttö versio tästä sovelluksesta on vain luku-tarkoitukseen,
muttä tästä on olemassa myös maksullinen täysversio jolla mahdollistetaan dokumentin tekemistä ja muokkaamista.
Internet-selain
Yleisin sovellus mikä ilmestyy jokaisessa käyttöjärjestelmässä palvelujen hyödyntämisessä Internetissä on Internet-selain.
Tämän sovelluksen avulla peruskäyttäjä pystyy luomaan yhteyden yleisiin palveluihin ja sivustoihin,
kuten pankkipalveluihin, videokatselu ja uutispalveluihin.
Selain hyödyntää useita lisä-sovelluksia palvelujen ja viihteen käyttämisessä,
joita on hyvä varmistaa että ne ovat ajantasalla päivityksen avulla.
Selain on vain yksi-sovellus, mutta kuten on yleistä, ohjelman valmistajia on monta,
tunnetuimmat sovellukset ovat IE (internet explorer, tulee windowsin mukana),
Mozilla:n Firefox, Google:n Chrome ja Opera, nimetäkseen muutama esimerkkiä.
Sähköposti-ohjelma.
Yleisin palvelu jota monet peruskäyttäjät hyödyntävät joka päivä on sähköposti,
mutta harvat tietävät että on olemassa ohjelma joka mahdollistaa sähköpostien katsomista tietokoneella ilman selaimen käyttöä.
Sähköposti-ohjelma (Outlook, Mozilla Thunderbird) muodostaa annettujen yhteystietojen/tunnusten kautta
yhteyden palveluun ja lataa siellä olevat viestit käyttäjän katsottavaksi ohjelman kautta ja lähettää kirjoitetusta viestistä palvelulle takaisin.
Joissain ohjelmistossa on myös mukana kalenteri-ominaisuus, jolla käyttäjät voivat merkitä tärkeitä tapahtumiaan muistiin
ja mahdollisesti jakaa tiedot kaveri-listalla oleville tuttavilleen.
Viestintä-sovellus
omnomnomnomnomnomnomnomnomnom
Mediatoisto-sovelluksia
Tietokone ei ole vain yleiskäyttöinen työasema vaan myös viihdekeskus.
Erinäisten kytkentöjen avulla, tietokoneesta voidaan tehdä kodin viihdekeskus,
tarjoten elokuvien ja musiikin toiston omassa olohuoneelle.
Tukeakseen tätä mahdollisuutta, järjestelmään on asennettu ja mahdollista asentaa
Audio ja Video-toisto ohjelmia, jotka kuten nimestä voi päätellä, toistaa musiikkia ja elokuvia tietokoneessa.
Windows Media Player on varsin tuttu peruskäyttäjille, koska tämä sovellus tulee aina Windows-käyttöjärjestelmän mukana,
mutta netistä on mahdollista ladata muitakin sovelluksia korvatakseen käyttöjärjestelmän sovelluksen.
Suositeltu korvaajina yleisemmin suositellaan VideoLan:in VLC-mediaplayer videotoistoa varten
ja Winamp mediaplayer musiikkitoistoa varten, mutta on myös olemassa Apple:n QuickTime ja iTunes
ihmisille joilla on joku Applen i-laite käytössä, tai Mediaplayer Classic.
Katsomon, Yle Areenan ja Ruutu:n videoita pystyy katsomaan myös tietokoneelta selaimen kautta,
näytönohjaimen kautta voi kytkeä tietokoneen televisioon ja katsella suosikki-ohjelmia sen kautta.
Videontoisto tietokoneessa on yksi hyvä etu ja yksi ongelma;
Etuna on tietokoneen puoluettomuus alue-lukituksen kanssa,
eli DVD/BlueRay levyn jonka ostat ulkomailta (esim. USA ja Japani)
pystytään toistamaan tietokoneessa ilman mitään sen suurempaa ongelmaa,
toisin kuin perinteisissä DVD-soittimissa pitää huolehtia siitä että DVD on alueella sopiva formaatti,
suomen tapauksessa PAL-formaatilla olevia levyjä NTCS-formaatin sijasta.
Ongelmana taas videoita varten (tietokoneeseen tallennettujen tapauksessa),
video-tiedostoille on useita eri tiedostotyyppejä, jotka voi toimia videotoisto-ohjelmistossa ongelmitta
tai vaativat tietyn codekin (jossain tapauksessa jopa oma videotoisto-sovelluksen) jotta voivat pyörittää kyseistä videoata.
Paluu Tietotekniikan perusteet-sivulle
Ohjelmisto ja sovellukset.
Tietokone koostuu myös osista joita kutsumme ohjelmistoiksi/sovelluiksi,jotka auttavat tietokoneen toiminnassa ja tarjoavat ominaisuuksia käyttäjän avuksi.
Käyttöjärjestelmä
Vaikka pöydälläsi olisi kuinka hieno rykelmä tekniikkaa, siitä ei ole mitään hyötyä, ellei koneessa ole käyttöjärjestelmää.
Käyttöjärjestelmä on ohjelma, joka käynnistyy koneen käynnistyksen yhteydessä ja on aina taustalla käynnissä kun konetta käytetään.
Käyttöjärjestelmä huolehtii muistin, oheislaitteiden ja tiedostojen toiminnasta, esimerkiksi näppäimen A painalluksen välittymisestä tekstinkäsittelyohjelmaan prosessorin ja näytönohjaimen kautta,
jolloin näytölle ilmestyy kirjain A.
Käyttöjärjestelmiä on kahta tyyppiä: merkkipohjaisia ja graafisia.
Graafisia käyttöjärjestelmiä käytetään hiiren avulla, kun taas merkkipohjaisessa käyttöjärjestelmässä kaikki komennot pitää kirjoittaa näppäimistöltä.
Ensimmäinen PC-koneissa suurempaa suosiota saavuttanut käyttöjärjestelmä oli MS-DOS,
jonka version 5.0 julkaistiin 1986 ja jo silloin MS tarkoitti nykyisin käyttöjärjestelmämarkkinoita hallitsevaa Microsoftia.
MS-DOS koostui joukosta komentoja, joita näppäimistöltä syöttämällä voitiin muun muassa luoda kansioita, kopioida tiedostoja jne.
MS-DOS kummittelee vielä nykyisissäkin käyttöjärjestelmissä ns. MS-DOS –tilana, jota voidaan tarvita vaikkapa vanhojen ohjelmien ja pelien saamiseksi toimimaan oikein.
Tämä tila on nykyään hieman epäluotettava toimivuuden saralla, useammat ohjelmat ja pelit saattavat
olla niin käyttöjärjestelmän riippuvaisia, jonka vuoksi xp:ssä ja uusimmissa käyttöjärjestelmissä ne eivät tule toimimaan.
Kuitenkin, meidän onneksemme, netissä on fiksuja ihmisiä jotka kehittävät uusia tapoja saada ohjelmat toimimaan
tai luovat parempia ohjelmia edeltäjäänsä nähden.
Tästä syystä meillä on DOSBox niminen ohjelma joka toimii samanlaisesti kuin
MS-DOS, mutta ei ole niin käyttöjärjestelmän riippuvainen, mikä johtaa siihen että
vanhatkin pelit ja ohjelmat saadaan toimimaan nykyisissä käyttöjärjestelmissä.
Windows 3.11, 95, 98, 2000, XP, Vista, 7, 8, 8.1
Ensimmäinen Windows julkistettiin vuonna 1985, eikä se varsinaisesti ollut oma käyttöjärjestelmänsä, vaan ainoastaan mahdollisti MS-DOSin käyttämisen hiiren avulla.
Käyttäjille tulivat tutuiksi kuvakkeet ja ikkunat. Vuonna 1994 julkaistiin Windows 3.11, joka oli varsin toimiva paketti ja aikanaan erittäin suosittu käyttöjärjestelmä.
Windows 95 ilmestyi nimensä mukaan vuonna 1995 ja sitä voitiinkin sitten jo hyvällä syyllä kutsua graafiseksi käyttöjärjestelmäksi, vaikka DOS häilyi vieläkin taustalla.
Windows 95 muutti koneen käytön helpommaksi, monipuolisemmaksi ja varsinkin lisälaitteiden kytkeminen sekä internetin käyttö helpottui huomattavasti.
Vielä enemmän internetiin nojautuu Windows 98, vaikkei se ulkoisesti edeltäjästään sen kummemmin eroakaan.
Windows 98:n jatkaja oli Windows ME, joka koostui suhteellisen pienistä päivityksistä edeltäjäänsä nähden.
Suurin muutos siinä edellisiin Windowseihin nähden oli, että se ei enää pitänyt sisällään aitoa MS-DOS-tukea, eli DOS ei latautunut enää ennen graafista käyttöjärjestelmää.
Kotikäyttäjän Windowsin rinnalla on koko ajan kehittynyt myös yritys- ja palvelinkäyttöön tarkoitettu Windows-tuoteperhe, joista ensimmäinen käyttöjärjestelmä oli vuonna 1995 julkaistu Windows NT.
32-bittinen Windows 2000 pyrki yhdistämään Windows 98:n/95:n sekä Windows NT:n parhaat puolet ja siitä oli olemassa yrityksille omat versionsa työasema- ja palvelinkäyttöön.
Windows 2000:n jatkaja, Windows XP, on suoraa jatkoa Windows NT-tuoteperheelle ja on tällä hetkellä yleisin käyttöjärjestelmä PC-koneissa.
Vuonna 2007 julkaistiin Windows Vista korvaamaan XP:n, mutta sai aikaiseksi hyvin vähän myyntiä ja huonoa kritiikkiä monista ongelmista ja asioista
(esim, Vistan yhteensopivat komponentit eivät aivan kaikki toiminneet Vistassa).
2009 julkaistiin Windows 7 korvaamaan XP:n ja Vistan, ja Windows 8 julkaistiin 26.10.2012.
Windows 8 on omanlaisensa käyttöjärjestelmä edeltäjäänsä nähden, Microsoft suunnittelivat sen olemaan enemmän yhteensopiva ei vain tietokoneita varten, vaan myös tablettia ja kotiteattereita varten.
Käyttöliittymä itsessään on varsin omanlaatuinen tapaus, muistuttaen paljon tablettien, nyky-kännykköiden ja Xbox360 käyttöliittymää.
Tapa saattaa vaikuttaa hivenen monimutkaiselta, mutta kuten edellisiin käyttöjärjestelmiin ja kännyköihin, tähän outoon liittymään tottuu helposti.
Tästä on nykyään olemassa uusi versio (8.1), joka on tällä hetkellä ilmaiseksi päivitettävissä tietokoneissa joissa on windows 8 olemassa.
Nykykäyttöjärjestelmistä on 2 eri "Bitti"-versiota, 32-bittinen ja 64-bittinen.
Mitään merkittäväätä eroa ei ole käyttöjärjestelmän tasossa, mutta laitteiston puolella 64-bittinen tarjoaa isomman muistikapasiteetin käyttämistä,
mutta ei tietysti yli sen minkä emolevy voisi sallia maksimissaan.
Muut käyttöjärjestelmät, UNIX, Linux, MacOS
Edellä on käsitelty ainoastaan Microsoftin valmistamia käyttöjärjestelmiä, mutta toki kilpailijoitakin on ollut ja on edelleenkin.
IBM pyrki käyttöjärjestelmämarkkinoilla OS/2 –järjestelmällään, joka ei kuitenkaan menestynyt odotusten mukaisesti ja sen kehitystyö lopetettiin.
UNIX –käyttöjärjestelmä on merkkipohjainen käyttöjärjestelmä ja käytännössä voisi sanoa että internet toimii UNIX –pohjalla, sillä useimmat internetin palvelinkoneet käyttävät UNIXia.
Myös useille yliopistoissa tai teknillisissä korkeakouluissa opiskeleville UNIX on varmastikin tullut tutuksi.
Suomalaiselle Linus Torvaldsille ei kuitenkaan UNIX ollut aivan mieleen, joten sen pohjalta hän kehitti uuden käyttöjärjestelmän, Linuxin.
Linuxia kaavaillaan Windowsin haastajaksi ja sen parhaita puolia on hinta, eli Linuxin saa ilmaiseksi esim. internetistä.
Peruskäyttäjälle Linux saattaa olla kuitenkin melko vaativa.
Lisäksi Macintosh-koneille on MacOS -käyttöjärjestelmä ja muille erikoistuneimmille koneille vielä omia, pienemmän käyttäjäkunnan käyttöjärjestelmiä.
Nykyisen käyttöjärjestelmän mallin nimi on Ubundu.
MacOS on Apple-yrityksen luoma käyttöjärjestelmä Mac-tietokoneita varten.
Pienemmällä hinnalla myyvä käyttöjärtelmä on toimivuudellaan luotetta ja turvallinen kuin Windows-käyttöjärjestelmä ja yleisemmin
suosittu käyttäjien keskuudessa jotka tarvitsevat käyttöjärjestelmän jolla on helpompaa tehdä työtä sovelluksilla jotka saattavat
olla liian raskaita windows-ympäristössä.
Laite-ajureita
Käyttöjärjestelmä itsessään ei pysty aivan kaikkeen, etenkin sillion kun kyseessä on tietokoneeseen kytketty lisä- tai oheislaite.Tätä varten on keksitty "Ajuri", lisä-ohjelma joka mahdollistaa tietokoneen ja liitetyn laitteen yhteistoimintaa ja kommunikoimista,
kuten Näytönohjaimen ajuri joka tuo grafiikkaa näkyville, äänikortin ajuri joka toistaa ääniä ja toisinpäin,
webkamera lähettää signaalia tietokoneeseen esim. skypeä varten tai skanneri skannaa kuvan tietokonetta varten.
Nykyisillä käyttöjärjestelmillä on laaja ajuri-tietokanta yleislaitteita varten, mutta on aina suositeltavampaa asentaa laitteen
mukana tullut ajuri ja hallinta-sovellusta, etenkin näytönohjaimen ja tulostimien tapauksessa,
tilanteen mukaan päivittäen sitä jos ilmenee ongelmia laitteen käytössä.
Lisäkorttien ja oheislaitteiden hallinta-sovelluksia
Ajurit itsessään riittää auttamaan tietokoneen työstämään lisäkorttien ja oheislaitteiden käytössä,mutta joskus on viisasta asentaa laitteen mukana tullut hallinta-ohjelma CD:stä tai ladata ajantasalla oleva
versio laite-valmistajan kotisivusta.
Jotkut lisäkortit, esimerkkinä näytön-ohjain, saattavat hyödyntää monia ominaisuuksia liitettynä korttiin tai sovelluksiin,
jotka eivät välttämättä toimi kunnolla ilman tätä hallinta-sovellusta.
Ohjelmistossa tulee mukana perustyökalut näytön- ja ääni-asetuksia varten,
joilla voidaan mahdollistaa värin bittimäärää (kuinka monta väriä näytetään näytöllä),
kuvan resoluutiota (näytön koko kuvassa) ja jaettu työpöytä-näkymä (luodaan jatkoa työpöydälle toiseen kytkettyyn näyttöön),
kuin myös näytön kääntämistä kyljelleen/ylös-alaisin ja tehostusta parantavia näytön-asetuksia.
Toimisto-ohjelmistot
Jo ensimmäisten tietokoneiden aikakaudella, näitä on käytetty työssä erinäisiin tehtäviin ja tarkoituksiin,kuin myös nykyaikana kotitiloissa omien ajatusten ja harrastusten parissa.
Toimisto-ohjelmistolla voidaan tarkoittaa Microsoft Office tai OpenOffice.org tyylisiä sovelluksia,
joiden mukana tulee tarpeelliset sovellukset työntekemiseen tai omaan tarkoitukseen.
Riippumatta millaisen sovelluksen peruskäyttäjä hankkii yleisemmät käytettävät sovellukset ovat;
- Tekstinkäsittely, jolla voidaan kirjoittaa asiankirjoja tai dokumentteja tekstitiedostoina.
Tekstinkäsittely on yksinkertaisuudessa ohjelmisto joka mahdollistaa käyttäjän luomaan ja käsittelemään tekstitiedostoja joita
joko käyttäjä itse tai joku muu on luonut.
Toisin kuin perinteisessä kirjoittamisessa, ohjelmisto tarjoaa monia ominaisuuksia tekstinkäsittelyyn,
joko kasvattamalla kokoa, kirjoitustyyliä ja jopa fonttia, mutta tähän ei ominaisuudet pääty.
Kuvien liittäminen ja linkkien luominen netti-sivuihin on yksinkertaista ja helppoa.
- Taulukkolaskenta (Exel), jolla voidaan luoda joko yksinkertaisen taulukon jolla huolehtia esim omistetun elokuvien tietokannan
tai monimutkaisen palkka- ja yrityskulun-laskenta taulukko.
omnonomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Esittely (PowerPoint), jolla luodaan kokous- tai yleisesittely tilaisuuksiin projektoriin esiteltävän dia-esityksen.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Tietokanta, jolla voidaan luoda paljon laajemman ja järjestellyn tietokanta-taulukon, jonka voidaan järjestestää
ja laajentaa tarkempaa hakutulosta varten.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Taitto, jolla mahdollistetaan tekstitiedoston säätämistä kirjaan tai vastaavaan julkaisuun sopivaan asettelu-muotoon.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
- Muisiinpano, jolla voidaan luoda luettavia muistiinpanoja samaan tapaan kuin työssä käytetään keltaisia, liimattia lappuja.
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom
Yksi sovellus jota voidaan harkita toimisto-ohjelmistona on Adoben Acrobat PDF-ohjelmisto.
Yleisin peruskäyttö versio tästä sovelluksesta on vain luku-tarkoitukseen,
muttä tästä on olemassa myös maksullinen täysversio jolla mahdollistetaan dokumentin tekemistä ja muokkaamista.
Internet-selain
Yleisin sovellus mikä ilmestyy jokaisessa käyttöjärjestelmässä palvelujen hyödyntämisessä Internetissä on Internet-selain.Tämän sovelluksen avulla peruskäyttäjä pystyy luomaan yhteyden yleisiin palveluihin ja sivustoihin,
kuten pankkipalveluihin, videokatselu ja uutispalveluihin.
Selain hyödyntää useita lisä-sovelluksia palvelujen ja viihteen käyttämisessä,
joita on hyvä varmistaa että ne ovat ajantasalla päivityksen avulla.
Selain on vain yksi-sovellus, mutta kuten on yleistä, ohjelman valmistajia on monta,
tunnetuimmat sovellukset ovat IE (internet explorer, tulee windowsin mukana),
Mozilla:n Firefox, Google:n Chrome ja Opera, nimetäkseen muutama esimerkkiä.
Sähköposti-ohjelma.
Yleisin palvelu jota monet peruskäyttäjät hyödyntävät joka päivä on sähköposti,mutta harvat tietävät että on olemassa ohjelma joka mahdollistaa sähköpostien katsomista tietokoneella ilman selaimen käyttöä.
Sähköposti-ohjelma (Outlook, Mozilla Thunderbird) muodostaa annettujen yhteystietojen/tunnusten kautta
yhteyden palveluun ja lataa siellä olevat viestit käyttäjän katsottavaksi ohjelman kautta ja lähettää kirjoitetusta viestistä palvelulle takaisin.
Joissain ohjelmistossa on myös mukana kalenteri-ominaisuus, jolla käyttäjät voivat merkitä tärkeitä tapahtumiaan muistiin
ja mahdollisesti jakaa tiedot kaveri-listalla oleville tuttavilleen.
Viestintä-sovellus
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomMediatoisto-sovelluksia
Tietokone ei ole vain yleiskäyttöinen työasema vaan myös viihdekeskus.Erinäisten kytkentöjen avulla, tietokoneesta voidaan tehdä kodin viihdekeskus,
tarjoten elokuvien ja musiikin toiston omassa olohuoneelle.
Tukeakseen tätä mahdollisuutta, järjestelmään on asennettu ja mahdollista asentaa
Audio ja Video-toisto ohjelmia, jotka kuten nimestä voi päätellä, toistaa musiikkia ja elokuvia tietokoneessa.
Windows Media Player on varsin tuttu peruskäyttäjille, koska tämä sovellus tulee aina Windows-käyttöjärjestelmän mukana,
mutta netistä on mahdollista ladata muitakin sovelluksia korvatakseen käyttöjärjestelmän sovelluksen.
Suositeltu korvaajina yleisemmin suositellaan VideoLan:in VLC-mediaplayer videotoistoa varten
ja Winamp mediaplayer musiikkitoistoa varten, mutta on myös olemassa Apple:n QuickTime ja iTunes
ihmisille joilla on joku Applen i-laite käytössä, tai Mediaplayer Classic.
Katsomon, Yle Areenan ja Ruutu:n videoita pystyy katsomaan myös tietokoneelta selaimen kautta,
näytönohjaimen kautta voi kytkeä tietokoneen televisioon ja katsella suosikki-ohjelmia sen kautta.
Videontoisto tietokoneessa on yksi hyvä etu ja yksi ongelma;
Etuna on tietokoneen puoluettomuus alue-lukituksen kanssa,
eli DVD/BlueRay levyn jonka ostat ulkomailta (esim. USA ja Japani)
pystytään toistamaan tietokoneessa ilman mitään sen suurempaa ongelmaa,
toisin kuin perinteisissä DVD-soittimissa pitää huolehtia siitä että DVD on alueella sopiva formaatti,
suomen tapauksessa PAL-formaatilla olevia levyjä NTCS-formaatin sijasta.
Ongelmana taas videoita varten (tietokoneeseen tallennettujen tapauksessa),
video-tiedostoille on useita eri tiedostotyyppejä, jotka voi toimia videotoisto-ohjelmistossa ongelmitta
tai vaativat tietyn codekin (jossain tapauksessa jopa oma videotoisto-sovelluksen) jotta voivat pyörittää kyseistä videoata.
Kuvankäsittely-sovellus
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomNauhoitus-sovellukset
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomNauhoite-editointi sovellukset
omnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnomnom